Pesosen sukuseura
Jaakko Nirkkosen esitys Pesosen suvun kesätapahtumassa Kuusamo-opistolla 16.7.2022:
Muurmannin legioonassa soturina palvelleen ja Kemijokivarren Pekkalassa pientilallisena vaikuttaneen isoisäni Kalle Kustaa Pesosen (s. 1898) elämänvaiheita
Tähän alkuun haluan kertoa hiukan viime vuosisadan alun pientalonpoikien asemasta Kuusamon seuduilla Matti Kyllösen sanoin.
Kuvaus Kuusamon pientilallisista 1910-luvulta:
”Isojakoon liittyväksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi ongelmaksi muodostui maata omistamattoman väen ja pientilallisten asema. Vuonna 1897 Kuusamossa oli valtion mukaan perintömaata yli 41 manttaalia (68,3 %) ja kruununmaata yli 19 manttaalia (31,7 %). Aikaisemmin valtion näkemyksen mukaan perintömaata oli vain runsas 18 manttaalia ja valtion maata runsas 32 manttaalia (manttaali = 2500 ha) eli yhteensä vajaat 51 manttaalia. Muutos perintömaan hyväksi oli tapahtunut siksi, ettei valtio halunnut asuttaa mailleen torppari- ja mäkitupalaisasutusta, ja niin ”liikaväestön asutus” purkautui perintömaille ja kylien yhteismaille. Talollisten lapset asutettiin luonnollisesti perintömaille mäkitupalaisiksi. Näille torpille ja mäkituville yleisen käsityksen mukaan kuului knihtisopimuksen mukaan oikeus manttaaliosuuteen isossajaossa.
Kuusamolaisten pientilallisten vuonna 1901 tekemän anomuksen johdosta senaatin päätöksellä 19.1. 1906 Kuusamon 254 torppaa ja 216 mäkitupaa muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kuusamon yhteinen etu oli, että pientilalliset pysyvät porvarileirissä eivätkä mene sosialistien kelkkaan. Niinpä Kuusamon kuntakokous lähetti Petteri Hännisen kunnan edustajana maalaisliiton perustavaan kokoukseen Ouluun 18.9.1906. Kuntakokouksen kirjurina toimi tuleva kansanedustaja, vanhasuomalainen Juho Vaarala. Vanhasuomalainen puolue, nuorsuomalaiset ja maalaisliitto sekä vanhoillislestadiolainen herätysliike löysivät yhteisen tehtävän, sosialismin torjunnan. Käsitettiin, että maattomien sosialismin kannattajien vyöry pitäjään olisi merkinnyt uhkaa sen hetkisille perintömaan omistukselle” (Piirteitä Kuusamosta identiteetistä historiantutkimuksen valossa, Matti Kyllönen 18.11.2016)
Tällaisissa oloissa pappani Kalle Kustaa Pesonen (äitini Isä) aloitteli elämäänsä silloin viiden sisarensa kanssa Isän, (Herman Pesonen, synt. 23.01.1868 ja kuollut 27.07.1937) ja äidin, (Riitta Maria Pekkala, synt. 04.01.1875 ja kuollut 06.06.1944) hoivissa.
Ei ole vielä tiedossa olivatko Herman ja Riitta tilallisia vai muuten ”asukkaita” jossakin tilalla. Äitini, Taimi Anneli Nirkkonen (Pesonen) synt. 12.04.1943 ja kuollut 5.1.2016, mukaan tila tai asumus ”meni vasaran alle” ensimmäisten lasten ollessa pieniä.
Kuva ei ole kovin selkeä, mutta sekin, että perheestä lapset ovat kovin nuorina joutuneet lähtemään maailmalle onneaan etsimään osoittaa, että elämisen olosuhteet ovat olleet köyhyyden, ehkä sairauksien rasittamia(Talala 2015) Koti sijaitsi Kuusamon Kärpänkylän ja Koppelon kylän välillä ja paikan nimi oli Koskiaho. Myöhemmin paikalla asui Kallen sisko Olga Vuolajärvi miehensä Taneli Vuolajärven kanssa(Talala 2015). Hermannin ja Marian yhteisistä alkuvuosista lapsineen tiedetään vähän ja se vähä perustuu Paavon sisaren Kertun kuulemiin, hajanaisiin keskusteluihin sekä minun (Jaakko) sukuhaarani
keskuudessa kuultuihin kertomuksiin. Se tiedetään, että koti on ollut todella köyhä, lapsirikas ja kuri siihen aikaan kova. Paavon äiti vanhimpana lapsena joutui erityisen koville. Koulunkäynti rajoittui kolmen – neljän viikon kiertokouluun. Liekkö opintiet muillakaan lapsilla kovin pitkiksi venyiveet. Se kuitenkin tiedetään puolustusvoimien kantakortin mukaan, että Kalle Kustaa oli lukutaitoinen.
Niukkaa aikaa Suomessa 1920-luvulla (1914-1919)
Pappani kertomaan mukaan(omat muistikuvani papankertomuksista) hän oli ollut huutolaisena tai muuten nuorena joutunut tai päässyt taloihin rengiksi. Oli niin tai näin niin pappani puheista ei huokunut suuri kaiho noita aikoja kohtaan. Olot vieraiden palveluksessa eivät olleet kovin ”häävit” ja niukkuutta kai riitti palveluspaikoissakin. Vuonna 1917 mikkelinpäivänä pappa lähti Muurmannin radalle etsimään töitä.
Pappa on kuulusteltu Itä-Villingin linnakkeessa lokakuun 6. päivänä 1919. Pappa oli kuulustelukertomuksen mukaan lähtenyt mikkelinpäivänä vuonna 1917 (mikkelinpäivää vietetään Suomessa syyskuun lopussa) kohti Muurmannia. Kuulusteluissa pappa oli kieltänyt olleensa punakaartissa koska oli kapinan aikana ollut ollut jo Muurmannilla. Muurmannilla ollessaan sai tilapäisiä töitä. Hän oli puutteessa ja kärsien nälkää. Tammikuussa 1918 pappa sairastui keripukkiin tai niin kuin kuulustelupöytäkirjoissa kerrottiin, että ” sairastui kentturiin”. Kuulustelukertomuksen mukaan pappa oli heinäkuuhun asti kykenemätön töihin. Tuon ajan Pappa oli ”Kieritin” sairaalassa.
Kalle liittyi heinäkuussa 1918 Knäsössä Muurmannin legioonaan etsittyään ensiksi muuta työtä. Legioonassa hänet pantiin tekemään keveämpiä töitä Knäsössä, kunnes hänet kotiutettiin laivalla Suomea kohden.
Kuva 1: Kuvassa Muurmannin legioonalaisia englantilaisissa asepuvuissa.
Edellä mainittu kertomus oli poimittu 10.6.1919 kuulustelukertomuksesta.
Itse muistan poikasena kuulleeni ”sivusta” joitakin tarinoita papan kertomana, että olo Knäsössä oli sikäli hankalaa, että siellä udeltiin poliittisia näkemyksiä ja siellä oli koko ajan jonkinlainen ”agitaatio” sekä juonittelu meneillään.
Tiettävästi pappa ei osallistunut legioonan aikoihin mihinkään taisteluihin. Muurmannin reissun voidaan katsoa päättyneen 6.10.1919, jolloin papan kuulustelut lopetettiin ja vapautettiin Itä-Villingistä.
20-30 Sotaväkeen taas ja sitten kohti savottoja
Entisten Muurmannin legioonalaisten tuli määräajoin ilmoittautua oman pitäjän nimismiehille. Kalle-pappakin ilmoittautui käsketysti. Ehkä juuri jollakin kerralla nimismies antoi Kallelle Puolustusvoimien kutsuntamääräyksen. Kutsunnoissa tuli olla 1.9.20. ja palvelukseen astumispäivä tuli seuraavalle päivälle. Kalle määrättiin K.S.P. eli Kajaanin sissipataljoonaan. Sotilaskantakortin mukaan palvelus alkoi siis 2.9.20. Kuulostaa aika nopealta toiminnalta sillä nimestään huolimatta joukko-osasto sijaitsi Hämeenlinnassa.
Papan kertoman mukaan matka Hämeenlinnaan kesti kaksi viikkoa. Kalle kotiutettiin kuitenkin 2.9.1921 täysin palvelleena.
”Sotaväen” jälkeen pappa luultavimmin palasi melko pian Koillismaalle tai Pohjois-Pohjanmaalle. Pappa tapasi tulevan puolison Ranuan Piittisjärvellä ehkä vuonna 1922. Tuo tuleva puoliso oli mummoni Emilia Pesonen os. Narva (synt. 28.0.1903. ja kuollut 14.11.1972, vihkipäivä 05.09.1925). Vöyrään talon pojat eivät aluksi meinanneet antaa siskoaan ”jätkälle” morsiameksi. Nuoripari teki sekalaisia töitä ja pitivät ”kahvilaliikettä” savottojen liepeillä. Munkkien ja kahvien lisäksi myytävänä täytyi olla muutakin artikkelia. Kiirettä tuntui olevan nuorella parilla, sillä ensimmäinen tytär syntyi ennen kuin pari oli ehtinyt vihille.
Kuva 2: Kihlajaiskuva vuodelta1924?
Savottatöiden ja liikkeen pidon ohella Kalle ja Emilia (Liinu) alkoivat haluta omaa tilaa. Sellainen järjestyi kesäkuun 20 päivä vuonna 1927, jolloin tehtiin ensimmäinen toimituspöytäkirja ”valtionmäkitupa-alueen lunastamistoimitus” valtionmetsätorpparille Kalle Pesoselle. Toimituksen 3. pykälässä ”Torppari Kalle Pesonen, jolle Kortteenlehdon torppa oli oston kautta siirtynyt Jalmari Ollilalta, ilmoitti haluavansa lunastaa torpan itsenäiseksi”. Tässä ja muissa toimituksissa Kalle sai päätilan, jonka alaksi määriteltiin 118 ha. Lisänä oli nykyisi Ranuan kunnan puolella oleva ”Latvasuon palsta” jonka Kalle oli hankkinut aiemmin hallintaansa. Tilalla ei toimituspöytäkirjan mukaan vielä tuolloin ollut tehty rakennuksia. Sehän ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aluetta olisi raivattu osin viljelyä varten. Luultavimmin aluetta raivattiin lisää ja tehtiin ensimmäisiä rakennelmia pysyvämpää asumista varten. Tilaa ei saanut Kalle kuitenkaan ilmaiseksi. Lunastusmaksuihin luettiin mm. alueen suurimmat puut (6 metrin korkeudelta yli 18cm läpimitaltaan olevat puut, joita oli päätilalla noin 4000 kpl). Hintaa vähentävänä tekijänä oli se, ettei alueelle vielä tuolloin ollut tehty rakennuksia. Rakennuksiin tarvittava puumäärä vähennettiin kokonaismäärästä.
Kuva 3: Variksenmarjat ja mustikat
Perhe alkoi kasvaa. Muutama kuukausi ensimmäisen toimituksen jälkeen perheeseen syntyi toinen tytär.
Kallen tila ei ollut ainoa, joka alkoi kehittymään maataloustilaksi. Naapuritiloilla alkoi syntymään peltoja ja perheet kasvoivat Pekkalan lossin tuntumassa. Elämä Kallen ja Emilian kodissa oli paljolti samanlaista kuin monissa tuhansissa muissa pientilakodeissa ympäri Suomea iloineen ja suruineen.
39-50 jälleenrakentamista ja perhe kasvaa
Äkseeraamisen lisäksi pappa oppi Muurmannin reissulla venäjää. Myöhemmin jatkosodan aikana oli venäläisiä sotavankeja maataloustöissä Pekkalassa. Jatkosodan alussa oli myös puolalaisia sotavankeja saksalaisilla työtehtävissä.
Kuva 4: Lapin Kansa 3.11.2004
Papan sotataival alkoi kantakortin mukaan talvisodassa 10.2.40 ja päättyi 23.4.40.
Jatkosotaan ei lähdetty myöhässä sillä, palvelus alkoi 15.6.1941 JR33:ssa 3.komppaniassa keittäjänä. Alkoihan pappa tuolloin olemaan jo 43-vuotias. Kalle pappa ilmoittautunut huoltohommiin jo talvisodassa kun kysyttiin puuseppiä. (arkuntekijöiksi)
Jatkosodassa meni papalla 8 kuukautta ja helmikuussa -42 vanhempia ikäluokkia kotiutettiin ja Kalle niiden mukana.
Tuohon jatkosodan ajalle sattuu ikävä tapaus, kun pappa pääsi rintamalta lomille hautaamaan vauvaiässä olevaa pienokaista -42 uudenvuoden jälkeen. Samalla reissulla talon piipun juuressa alkoi kytemään palo, jota jouduttiin sammuttamaan muun murheen keskellä. Jatkosodan loppumittelöihin pappaa ei enää kutsuttu. Jatkosodan aikana syntyi äitini Taimi. Sodan jälkeen syntyi vielä tätini Raili Helena -46.
Vuonna -44 alkanut evakkotaival sujui niin hyvin, kun evakkotaival voi sujua.
Kuva 5: 1945, evakosta.
Saksan aseveli oli polttanut kaikki rakennukset tilalta. Pappa ja Leevi-eno alkoivat ajaa alkuvuodesta -45 rakennushirsiä papan mailta läheisestä vaarasta Lapinsodassa tuhoutuneiden rakennusten uudelleen rakentamiseksi. Vuoden -45 aikana saatiin kaksihuoneinen rakennus asumiskuntoon.
Kuva 6: Pihapiiri. Kuva 50-luvun puolen välin paikkeilta. Uuteen päärakennukseen on saatu uusi kattopäällyste edellissyksyn marjanpoiminta-tuloilla. Pikkupuoli (valm. -45) on vielä lauta– ja pärepäällystyksessä.
Hirsien veistämisessä oli pari lossityömaalta olevaa miestä suurena apuna ruokapalkalla iltaisin ja viikonloppuisin.
70- 80 luku
Lapsenlapsia vietti kesiä tai osia siitä 70-luvun puoliväliin asti. Joskus Emilialla ja Kallella oli lapsenlapsia hoidossa läpi talven. Itsekin olin.
Tilanne ”mummolassa ” muuttui kun Emilia mummo kuoli vuonna -72. Tila siirtyi vuonna -73 äitini Taimin haltuun ja lastenlasten toimintaa jatkui vielä jonkin verran myöhemmilläkin ”mummolassa kesäisin”.
Mummo kuoli siis -vuonna 72 mutta pappa jatkoi kesien viettoa ”Pekkalassa” vielä useita vuosia keväästä syksyyn Pekkalassa, tosin jollakin lailla avustettuna. Talvet hän asui tyttärensä perheessä kaupungissa Rovaniemellä. Lähestyttäessä vuotta 80 papan voimat alkoivat ehtyä ja hän ei enää kyennyt lähtemään rakkaaseen rakentamaansa kotiinsa Pekkalaan. Pappa koitti vastustaa viimeiseen asti vanhainkotiin sijoittamista. Hän sanoissaan mielsi vanhainkodin ”vaivaistaloksi ”tai ”kunnalliskodiksi”. Viimeiset vajaa kaksi vuotta hän vietti Rovaniemen vanhainkodissa ja hän pääsi Taivaankotiin 14.04.1980.
Kuva 7: Suojelusenkeli. Kalle-pappa oli tuonut vanhoillislestadiolaisen uskon perheeseen sotareissuillataan. Myöhemmin Kallen perheen pirtin seinillä ja elämässä näkyi uskonnollisuus.
KUN pienenä olin Mummolassa niin luulin, että kaikki ihmiset ovat uskovaisia koska mummolassa puhuttiin uskonasioita. Pirtin seinillä oli tauluja: hyvä paimen, kylväjä ja suojelusenkeli. Oli siellä myös paksu Biblia. Luulin aikoinaan, että Mummo oli tuonut vanhoillislestadiolaisen uskon mummolaan. Mutta eihän se ollut näin; pappa oli tullut uskoon rintamalla vuonna -41 . Mummo tuli uskoon luultavammin 50-luvun alussa ” omien tyttärien painostuksesta”
Kuva 8: Vuosi 2018 sukutapaaminen Pekkalassa.
Jaakko Nirkkonen
Lähteet:
Piirteitä Kuusamon identiteetistä historiantutkimuksen valossa, Matti Kyllönen
18.11.2016 Uusi Suomi, blogi, saatavissa; https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattiantero/226393-piirteita-kuusamon-identiteetista-historiantutkimuksen-valossa/
Pesosten suvun juuret, Paavo Talala 11.12.2015.
Omat (Jaakko Nirkkonen)haastattelut ja muistiinpanot 2014-2021
Pesosen suvun kesätapahtuma Kuusamo-opistolla 16.-17.7.2022
Paikka: Kuusamo-opisto
Kitkantie 35
93600 Kuusamo
puh. 050 444 1157
sähköposti opisto@kuusamo.fi
Ohjelma
Lauantaina 16.7.
8.30-9.30 Ilmoittautuminen opiston päärakennuksen aulassa ja tulokahvit ruokasalissa.
9.30 Kesätapahtuman avaus. Sukuseuran hallitus.
9.45 Jouni Alavuotunki esittelee oman sukuhaaransa urheilijoita ja heidän urheiluharrastuksensa taustatekijöitä: Vilho Alavuotunki (s.1908), hiihto ja ampumahiihto. Seppo Alavuotunki (s.1942), hiihto. Risto Alavuotunki (1943), keihäänheitto. Reino Alavuotunki (1947), hiihto ja keskipitkien matkojen juoksu.
11.30 Lounas opiston ruokasalissa, lohi- tai kasviskeitto. (14 €)
13.00 Reijo Pesonen: Isäni Uuno Pesonen (s. 1906) ja hänen uskonnollinen toimintansa Kuusamon Kemilän kylässä. Uskonto Uuno Pesosen jälkeläisten elämässä.
13.30 Jaakko Nirkkonen: Muurmannin legioonassa soturina palvelleen ja Kemijokivarren Pekkalassa pientilallisena vaikuttaneen isoisäni Kalle Kustaa Pesosen (s. 1898) elämänvaiheita.
14.30 Päiväkahvi opisto ruokalassa. (4 €)
15.00 Sukuseuran sääntömääräinen vuosikokous.
Tarkastetaan seuran tilit ja valitaan hallitus kaudelle 2023-24.
18.00 Makkaranpaisto- ja muuripohjalättyilta opiston pihamaalla. Vapaata seurustelua.
Sunnuntaina 17.7.
9.00 Pesosen suvun tarinan julkistamistilaisuus. (Opiston päärakennus) Sukututkija FM Ari Kolehmainen esittelee etäluentona arkistotutkimusten perusteella laatimansa esityksen suvun päävaiheista 1500-luvun alusta 1600-luvun loppuun. Luennoitsija esitelee myös laboratoriotutkimuksessa selvitetyn suvun geneettisen perimän.
Tutkimuksen sähköisessä muodossa voi tilata itselleen hallituksen jäseniltä (10 €). Lähetetään tilaajille sukutapahtuman jälkeen sähköpostilla.
10.00–15.00 Opastettu bussiretki Kuusamojärven – Joukamojärven - Muojärven ympäri. Matkalla kerrotaan seudulla vaikuttaneiden suvun jäsenten vaiheista sekä Kuusamon historiasta yleisemmin.
Ilmoittautumiset 1.7. mennessä:
sukuseuran sihteeri Tuija Pesonen, sähköposti tuijaliisa.pesonen@gmail.com
Majoitus- ja ruokailuvaraukset Kuusamo-opistolta:
puh.050 444 152 762, sähköposti opisto@kuusamo.fi
Sukuseuran jäsenten lisäksi tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Kuusamon Pesoset. Pyydän, että tämän tiedotteen saavat henkilöt ilmoittavat tapahtumasta sukulaisilleen ja muille Pesosen suvun jäsenille.
Sukuterveisin, Jouni Alavuotunki
sukuseuran puheenjohtaja
Pesosen sukuseuran jäsenkirje Runebergin päivänä 5.2.2022
Vuosi 2022 on alkanut ja edennyt toiselle kuukaudelle. Helmikuun 5. päivänä me suomalaiset vietämme Runebergin päivää kansallisrunoilijaksi mainitun Johan Ludvig Runebergin kunniaksi. Tapanamme on ollut nostaa Suomen lippu salkoon juhlakalulle. Monet ovat myös ottaneet tavakseen nauttia päiväkahvilla Runebergin tortun, jonka resepti lienee alun perin runoilijan rouvan Fredrikan laatima.
Monissa kodeissa Runebergin torttu varmaankin valmistetaan aivan itse. Jotkut ostanevat tortun lähimmästä marketista. Yhtä kaikki, kotikutoinen on varmasti maukas, mutta kyllä marketista hankittu leipomotorttukin asian hyvin ajaa.
Mutta vielä sananen Runebergistä kansallisrunoilijana. Eräs hänen tunnetuimmista hahmoistaan lienee Saarijärven Paavo, talonpoika, joka kuokkaansa suolla heiluttaen kävi leppymätöntä sotaa suosta nousevaa hallaa vastaan. Hän sekoitti leivän joukkoon pettua ja viimein löi vihollisensa. Petusta Paavo ei kuitenkaan luopunut. Hyvä naapuri, jonka viljan halla edelleen vei, nimittäin tarvitsi apua. Hän sai viljaa hyväntahtoiselta Paavolta, joka antoi laaristaan ylimäärää hätää kärsivälle naapurille ja sekoitti omaan leipäänsä edelleen pettua.
Toinen Runebergin suurista runoelmista on Vänrikki Stoolin tarinat. Useimmat näiden runojen sankareista ovat suomalaisia soti laita, jotka Suomen sodassa 1808-09 taistelevat Ruotsin kuninkaan joukoissa Venäjää vastaan. Suomalaiset hävisivät oikean sodan, mutta Runebergin runolliset sankarit voittivat kansakunnalle oman maan tarjoamalla suomalaisille kestäviä esikuvia sen puolustamiseen. - Runeberg oli sodan ja rauhan runoilija, jonka suomalaiskansalliset merkkihenkilöt ovat eläneet tietoisuudessamme pian kaksi vuosisataa."
Tämä Runebergistä, Saarijärven Paavosta ja Vänrikki Stoolista, ja mausteeksi ripaus Fredrikarouvaa.
Sukuseura-asiaa
Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet hiljaiseloa Pesosen sukuseurassa. Syynä tähän on palloamme pahoinpidellyt Korona-kortto. Toivottavasti se kokee ennen kesää saman kohtalon kuin Halla Saarijärven Paavon kuokan alla.
Suunnitelmissa on, että pidämme sukukokouksen Kuusamossa kesällä, todennäköisesti heinäkuussa. Tarkemmasta ohjelmasta ja paikasta ilmoitetaan jäsenille lähiaikoina. Yhtenä ohjelmanumerona tulee olemaan sukutukija Ari Kolehmaisen esitelmä Pesosen suvun historiasta, jonka asiakirjoihin perustuva osuus alkaa 1500-luvun alun Rantasalmelta. Toisen osan muodostava geenitutkimus vie osallistujat oman suvun turvallisessa seurassa ihmiskunnan aamuhämärään. Sihteeri Tuija Pesoselle ennakkotilaukset sukututkimuksesta: tuija liisa.pesonen @gmail.com
Ilmoitamme jäsenille lähiaikoina sukukokouksen ajankohdan ja yksityiskohtaisemman ohjelman.
Otan mielelläni vastaan esityksiä sukukokouksen ohjelmasta, joka esitetään jäsenille seuraavassa jäsenkirjeessä. Yhteydenotot: Jouni Alavuotunki, Sossoniementie 132 f, 93800 Kuusamo, jouni.alavuotunki@gmail.com.
Onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle,
Jouni Alavuotunki, puheenjohtaja
Pesosen sukuseuran hallituksen kokouksessa käsitellyt asiat
Sukuseuramme hallitus kokousti 28.1.2021 Teams etäkokouksena.
Läsnä olivat: Jouni Alavuotunki pj, Reijo R Pesonen vp, Tuija Pesonen sihteeri, Reijo W Pesonen, Viljo Pesonen ja Jaakko Nirkkonen.
Talous- ja jäsenasioista todettiin että talous on vakaalla pohjalla, jäsenmäärä vuoden 2020 lopussa oli 64 jäsentä.
Suvun historiaan liittyvät asiat:
Todettiin, että sukututkija Ari Kolehmaisen asiakirjoihin perustuva selvitys Kuusamon Pesosten vaiheista ennen Kuusamoon saapumista valmistuu
sopimuksen mukaan kesällä 2021. Ennakkotietojen mukaan selvitys alkaa 1400-luvun lähteistä. Samanaikaisesti pitäisi käytössämme olla myös analyysi verinäytteestä, joka sukumme jäsen lähetti amerikkalaiseen laboratorioon tutkittavaksi. Tämä näyte antaa tietoa sukuhaaramme geneettisistä yhteyksistä koko ihmiskunnan yhteiseen perimään.
Seuran jäsenet voivat saada molempien tutkimusten tulokset käyttöönsä sähköisessä muodossa maksamalla sukuseuran tilille 10€ ja tilaamalla sen sähköpostilla seuran sihteeriltä Tuija Pesoselta (tuijaliisa.pesonen@gmail.com). Jos kiinnostusta ilmenee, tutkimuksista voidaan tehdä myös paperiversio, jonka seuran jäsenet saavat omakustannushintaan. Hinta selviää, kun sivumäärä ja painokustannukset ovat selvillä. Halukkuudesta tilata tämä paperiversio voi myös ilmoittaa Tuija Pesoselle sähköpostilla.
Tulevan kesän tapahtumat:
Todettiin, että sukuseuran sääntömääräinen kokous ajoittuu heinäkuulle 2021. Koska koronaepidemia jatkuu edelleen, seuran hallitus päätti siirtää kokouksen
kesään 2022. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan jäsenille myöhemmin.
Sukukertomusten esittäminen seuran kotisivuilla
Päätettiin aloittaa Pesosen sukuseuran kotisivulla seuran jäsenille avoin palsta, jolla kerrotaan oman sukuhaaran asioista muille seuran jäsenille.
Kertomus voi olla konekirjoitusliuskan tai parinkin mittainen, ja jos juttua riittää niin vielä pitempikin. Kirjoittaja voi itse valita aiheensa, lähinnä oman sukuhaaransa historiaan tai nykypäivään liittyen. Kertomuksen voi lähettää joko Jinna Lehdolle (jinnalehto@hotmail.com) tai Jouni Alavuotungille (jouni.alavuotunki@gmail.com). Todettiin, että ainakin Paavo Talalla on laajat tiedot oman sukuhaaransa historiasta ja että Pia Alatorvinen on kirjoittanut Pesosen sukuun liittyvän kirjan Huopakengät.
Terveisin Sukuseuran hallitus
Pesosen sukuseuran jäsenkirje Kallenpäivänä 28.1.2021
Vuosi 2021 on alkanut. Seuran puheenjohtajana tervehdin jäseniä pienellä sukutiedolla, joka liittyy Pesosen suvun Kuusamoon saapumiseen.
Vastapäätä asuinpaikkaani Kuusamojärven etelärannalla sijaitsee Haukiniemi. Sinne asettui vanhalle lapintilalle vuoden 1684 tietämissä Kuusamoon uudisasukkaana saapunut Olli Ollinpoika Pesonen (s. Sotkamossa 1661). Perheeseen kuului vuonna 1700 Olli-isännän ja Valpuri-vaimon lisäksi kaksi lasta, heistä nuorempi isänsä mukaan nimetty 1699 syntynyt esikoispoika Olli. Perheeseen syntyi vielä kuusi lasta.
Kuusamon suuren historiateoksen kirjoittaja Seppo Ervasti mainitsee Olli Ollinpojan toimineen Kuusamon kirkkoväärtinä vuonna 1700. Kirkkoväärti oli maallikkona kotiseurakuntansa hyväksi työskentelevä luottamusmies, jonka tehtävänä oli huolehtia seurakunnan omistamien rakennusten kunnosta. Kuusamoon oli muutamia vuosia aikaisemmin valmistunut ensimmäinen kirkko, pohjakaavaltaan ristinmuotoinen, 17 m pitkä ja yhtä leveä hirsirakennus. Ruotsin kuningas oli lahjoittanut seurakunnalle Tukholmassa 1698 valetun kirkonkellon, joka sittemmin tuli tunnetuksi Kuninkaankellon nimellä.
Kirkkoherraksi Kuusamoon tuli keväällä 1700 Sigfrid Bonelius, joka oli aikaisemmin toiminut kirkkoherra-isänsä apulaisena Rovaniemellä. Puolen peninkulman päässä Haukiniemellä asuva kirkkoväärti Pesonen oli pappilan lähin naapuri.
Ajat Kuusamossa olivat ankeita 1700-luvun alussa. Olli Pesonen ajautui vaikeuksiin ja joutui myymään Haukiniemen tilan. Se tuli kirkkoherra Boneliuksen omistukseen vuonna 1708. Vanha Olli Pesonen kuoli 1744 Kuusamossa vanhimman poikansa Ollin (s. 1699) luona Kärpänkylän Penikkajärvellä.
Mennyttä ja tulevaa sukuseura-asiaa
Pesosen sukuseura vietti hiljaiseloa menneenä koronavuonna 2020. Yksi merkittävä asia kuitenkin saatiin pantua alulle, sukuhaaramme geneettisen perimän selvittäminen. Etelä-Suomessa asuva seuran jäsen, Olli Ollinpoika Pesosen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, on lähettänyt tarvittavan näytteen yhdysvaltalaiselle laboratoriolle. Ensi kesään (2021) mennessä analyysin pitäisi olla valmis ja seuramme käytössä. Seuran puolesta kiitän nimettömänä pysyvää näytteenantajaa, joka on itse maksanut laboratorion testistä perimän hinnan.
Geenitutkimuksen tulokset hyödyttävät kaikkia seuramme jäseniä. Antamalla tietoa tuhansien vuosien takaa Kuusamon Pesosten alkuperästä tiedot yhdistävät sukumme ihmiskunnan suureen ketjuun. Tulosten avulla saanemme tarkentuvaa tietoa myös sukuhaaramme yhteyksistä Suomen muihin Pesosiin.
Jos koronatilanne sallii, sukuseuran yleiskokous tullaan pitämään kesällä 2021. Tällöin julkistetaan tiedot geenitutkimuksesta kuten myös Ari Kolehmaisen tekeillään oleva arkistotutkimus Kuusamon Pesosten vaiheista ennen Kuusamoon saapumista.
On sovittu, että sukuseuran hallitus pitää lähiaikoina etäkokouksen. Siinä sovittaneen kuluvana vuonna mahdollisesti järjestettävistä seuran tapahtumista. Niistä lähetetään tiedote seuran jäsenille. Jäsenet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Sähköposti jouni.alavuotunki@gmail.com, puhelin 0440-152762.
Hyvää alkanutta vuotta ja elämäniloa toivottaen,
Jouni Alavuotunki, puheenjohtaja
Pesosen sukuseuran jäsenkirje 16.5.2020
Hyvät ystävät ja Pesosen suvun jäsenet,
Parhaat terveiset Kuusamosta, suvun kantapaikoilta. Vinttikamarini ikkunasta katselen etelään, yli Olkonsaaren ja Paloniemen, kohti Kuusamojärven vastarannalla sijaitsevaa Haukiniemeä. Sinne asettuivat 1680-luvulla Sotkamosta saapuneet Olli ja Antti Pesonen Uula Junganpojan lapintilalle jatkamaan sukuaan.
Samaa Pesosen juurevaa sukua olemme mekin, jotka nyt 2000-luvun toisen vuosikymmenen alkaessa ihmettelemme Korona-viruksen vaivaamaa maailmaa ympärillämme. Viisaasti valitsivat esi-isämme asuinpaikkansa, sillä maailmanlaajuinen pandemia ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut Kuusamon korpimaita.
Pesosen sukuseurassa aiomme noudattaa edelleen esi-isiemme viisautta ja suhtautua varovaisesti sellaisiin toimiin, jotka saattavat edistää pandemian laajenemista. Olemme peruneet 18. - 19.7.2020 toteutettavaksi suunnitellun suvun kesäretken ja siirtäneet sen tulevaan ajankohtaan, jolloin edellytykset ovat suotuisammat.
Kesäksi 2021 suunniteltu sukutapaaminen ja seuran yleiskokous sen sijaan tullaan järjestämään. Jokainen seuran jäsen voi edesauttaa sen toteutumista ja esittää hallituksen puheenjohtajalle ehdotuksia tapaamisen ohjelmaan.
Lämpimin terveisin sekä terveyttä ja hyvää kesää toivottaen,
Kuusamon Pökkelöniemessä 16.5.2020.
Jouni Alavuotunki, puheenjohtaja
Sossonniementie 132 f
93800 Kuusamo
puh. 0440-152762
jouni.alavuotunki@gmail.com
Pesosen sukuseuran jäsenkirje Raijanpäivänä 9.2.2020
Vuosi 2019 on päättynyt ja uusi vuosi 2020 alkanut. Seuran puheenjohtajana tervehdin jäseniä
pienellä muistolla vuoden 2019 äitienpäiväjuhlasta Ruotsin Hallstahammarissa. Siellä vieraillessani
tapasin monia kaupungissa asuvia ruotsinsuomalaisia, heidän joukossaan Kuusamon Kärpänkylästä
lähtöisin olevaa väkeä.
Yksi heistä oli "Tolppa-Ville" Pesosen Aino-tytär Kärpänkylän Tolpanniemeltä. Hän kertoi
työurastaan Hallstahammarissa ja toi esille työnhakunsa kaupungin rautatehtaalla. -Työhönottaja
oli ilmoittanut työtilanteen tehtaassa olevan heikko. Hän oli kuitenkin kysynyt Ainolta kiinnostusta
työskennellä raskaita taakkoja siirtelevän hallinosturin kuljettajana nosturin ohjaamossa, korkean
tehdashallin katon tuntumassa. Epäillen tämä tosin lisäsi, että tähän saakka vaativa työ oli aina
uskottu miehille.
Ennakkoluulottomasti Aino lupasi ottaa tarjotun tehtävän vastaan. Hän hoitikin työnsä vuosien ajan
niin hyvin, että hänen jälkeensä kaikki tehtävään myöhemmin palkatut henkilöt olivat naisia.
Seuran puheenjohtajana kiinnitän jäsenten huomiota Ainon poikkeukselliseen rohkeuteen ja
kehotan muitakin Pesosia seuraamaan hänen esimerkkiään uusien haasteiden edessä vuonna 2020.
Mennyt vuosi 2019
Vuonna 2019 oli Pesosen sukuseuralla hiljainen. Sukutapahtumia ei järjestetty. Seuran hallitus ei
kokoontunut toimintavuoden aikana.
Vuosi 2020
Tarkoituksena on järjestää la 18.7. tai su 19.7.2020 seuranjäsenille tapaaminen Kuusamossa, kuten
vierailu jossakin suvun kannalta merkittävässä paikassa tai tilaisuudessa, esimerkiksi Vanttajan
kannaksella sijaitsevalla Salpalinjan linnoitusasemalla, jossa Pesoset sukuseurana eivät
aikaisemmin ole vierailleet. - Merkitkää tämä viikonloppu jo tässä vaiheessa kalentereihinne.
Tapaamisen yhteydessä sukuseuran hallitus kokoontuu suunnittelemaan kesällä 2021 järjestettävää
yleiskokousta sekä keskustelemaan muista ajankohtaisista asioista. Seuran hallitukselle lähetetään
kokouskutsu ja asialista hyvissä ajoin.
Seuran jäseniä ja varsinkin hallituksen jäseniä pyydetään esittämään puheenjohtajalle
(jouni.alavuotunki@gmail.com, 0440-152762) evästyksiä kesän 2020 tapaamisen ja kesän 2021
yleiskokouksen suunnitteluun.
Ari Kolehmaisen tutkimus Pesosten vaiheista ennen sukuhaaran Kuusamoon saapumista etenee.
Tarkoituksena on, että se on valmis kesän 2021 yleiskokoukseen mennessä ja esitellään tällöin.
Tutkija on luvannut lähettää raportin hankkeen edistymisestä lähiaikoina.
Elämäniloa ja tarmoa alkaneelle vuodelle toivottaen,
Jouni Alavuotunki, puheenjohtaja
Pesosen sukuseuran jäsenille Sylvesterinpäivänä 31.12.2018
Vuosi 2018 on päättymässä ja uusi vuodenkierto alkamassa. Tervehdin sukuseuran jäseniä
tuntemattomaksi jääneen sananikkarin hengentuotteella, jonka löysin kansallisarkiston kätköistä:
Pesos-Kalle jälkeen joulun
päätti alkaa kuntokoulun:
Rasvat pois nyt nahan alta,
mies timmikuntoon kaikkialta.
Taakse jääköön aika limpun,
luo uusi vuosi lihaskimpun,
vihreää on ruoka oiva,
on siitä laulut vielä soiva.
Jo Kallelle sai uusi joulu,
vaan tehosiko kuntokoulu?
- Himo jälleen hengen voitti,
vyön singunta ilolaulut soitti.
Seuran puheenjohtajana muistutan, että vaikka Pesos-Kallen vilpitön pyrkimys kunnon ja terveyden
kohentamiseen ei johtanutkaan toivottuun lopputulokseen, seuran jäsenten on edelleen syytä
kilvoitella isänmaan ja ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta unohtamatta silti sukuseuran tai
henkilökohtaista hyvinvointiaan.
Kuusamo-opistolla heinäkuussa 2018 järjestetyssä kesätapahtumassa mukana olleet jäsenet saivat
tietoa Pesosen suvun historiasta. Esitelmien aiheina olivat: (1) Talvisota (2) Isojako Kuusamon
Törmäsenvaaralla, (3) Kansanparantaja ”Toloppa-Johanna” sekä (4) Ari Kolehmaisen valmistelema
tutkimus Kuusamon Pesosten alkuperästä. Seura lahjoitti Toloppa-Johannan kehystetyn valokuvan
tapahtumassa Kuusamon kunnalle. Kotiseuturetki tehtiin Törmäsenvaaralle ja Metsäkylään.
Seura on tehnyt sukututkija Ari Kolehmaisen kanssa sopimuksen sukututkimuksesta, joka käsittää
ajanjakson noin 1500-1680. – Sopimuksen mukaan tutkimus valmistuu 2020 kesätapaamiseen
mennessä ja seuran jäsenet voivat lunastaa sen pientä korvausta vastaan paperikopioina tai
sähköisessä muodossa.
Seuran yleiskokous valitsi kolmivuotiskaudelle 2018-2020 hallitukseen seuraavat jäsenet:
Jouni Alavuotunki, pj,
Reijo R. Pesonen, vpj,
Tuija Pesonen, sihteeri-rahastonhoitaja,
muut varsinaiset jäsenet Reijo W. Pesonen, Viljo Pesonen, ja Jaakko Nirkkonen sekä varajäsenet Ali Pesonen ja Seija Huru.
Hallitus kokoontuu alkuvuodesta 2019 ja laatii toimintasuunnitelman, joka lähetetään jäsenille.
Elämäniloa, onnea ja hyvinvointia uudelle vuodelle toivottaen,
Jouni Alavuotunki
puheenjohtaja
P.S. Jäsenmaksulasku on lähetettu kaikille jäsenille. Maksutiedot löytyvät myös tarvittaessa yhteystiedot-sivulta. Jäsenmaksu on 10 euroa ja eräpäivä on tänä vuonna 30.4.2019.
Pesosen sukuseura ry, kesätapaaminen ja sukuseuran sääntömääräinen kokous 2018
Pesosen sukuseura ry. järjestää 14. – 15.7.2018 perinteisen seuran kesätapaamisen Kuusamo-opistolla sekä tapaamiseen kuuluvien luentojen jälkeen sukuseuran sääntömääräisen kokouksen.
Kesätapaamiseen ovat tervetulleita kaikki Pesosen sukuun kuuluvat tai suvun vaiheista kiinnostuneet henkilöt. Sääntömääräiseen kokoukseen kutsutaan kaikki Pesosen sukuseura ry:n jäsenet. Heillä on ääni- ja puhevalta kokouksessa.
Ohjelma
Lauantaina 14.7.2018. Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93800 Kuusamo.
09.00 Ilmoittautuminen
10.00 Kansanparantaja Johanna Pesonen (1895-1977), ”Toloppa-Johanna”. Elämäkertatietoja ja muisteluksia. Valokuvan luovutus Kuusamon kaupungille.
11.00 Opetusneuvos Esko Pesonen: Törmäsenvaaran/Metsäkylän Pesoset Kuusamon isojaossa 1950-luvulla.
12.00 Lounas opiston ruokasalissa. Lohi-/kasviskeitto, raparperikiisseli, kahvi.
13.00 FT Matti Kyllönen: Talvisodan taistelut Pohjois-Suomussalmella. Kertomuksia sotatapahtumista ja Pesosen suvun osallisuudesta niihin.
14.00 FL Jouni Alavuotunki: Pesosen suvun vaiheita myöhäiskeskijalta 1600-luvulle ennen suvun asettumista Kuusamoon. Ennakkotietoja sukututkija Ari Kolehmaisen selvityksistä.
15.00 Pullakahvit opiston ruokasalissa
Luentojen yhteydessä järjestetään arpajaiset, joiden tuotto käytetään Pesosen sukuseura ry:n toiminnan rahoittamiseen.
15.30 Sukuseuran sääntömääräinen kokous opiston teatterisalissa seuran jäsenille. Esillä seuran tilit ja tase tilikaudelta 2015-17, henkilövalinnat kaudelle 2018-20 sekä muut yleiskokouksen sääntömääräiset asiat. Jäseneksi voi liittyä vielä ilmoittautumisen yhteydessä ennen luentojen alkamista.
18.30 Makkaranpaistoa ja muurinpohjalättyjä sekä vapaata seurustelua opiston pihamaalla.
Sunnuntaina 15.7.
Kiertoajelu Kantokylä-Törmäsenvaara-Muosalmi-Metsäkylä –suunnalla. Tietoja seudulla vaikuttaneista Pesosen suvun jäsenistä. Retki suoritetaan osallistujien omilla autoilla. Lähtö Kuusamo-opiston pihalta klo 10.00. Oppaina Esko Törmänen ja mahdollisesti muita suvun jäseniä.
Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut, majoitusvaraukset
Ilmoittautumiset puhelimella tai sähköpostilla 1.7.2018 mennessä: Reijo Pesonen (040-5079902 iltaisin, reksareijo.pesonen@gmail.com), Tuija Pesonen (040-7035498, tuijaliisa.pesonen@gmail.com), Jouni Alavuotunki (0440-152762, jouni.alavuotunki@gmail.com).
Sukuseura perii osallistumismaksuna 20 €/hlö (sisältää ohjelman sekä lounaan ja pullakahvit lauantaina, lapset 5-12 v. 5,50 €/hlö). Maksetaan käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä, varatkaa mukaan sopiva tasaraha.
Lauantai-illan makkaroista ja lättykahveista vapaaehtoinen tukimaksu paikan päällä.
Kuusamo-opistolle majoittuvia osallistujia pyydetään varaamaan majoitukset hyvissä ajoin ennakolta suoraan opiston kansliasta: puh. 050-4441157, sähköposti, saila.nevala@kuusamo.fi
Kesätapaamisesta tiedottaminen omille sukulaisille ja tuttaville
Sukuseuran kesätapaaminen on avoin tilaisuus kaikille Pesosen suvun jäsenille sekä suvun historiasta muuten kiinnostuneille henkilöille. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Tämän tiedotteen saavia henkilöitä pyydetään ilmoittamaan tilaisuudesta eteenpäin sukulaisilleen ja tuttavilleen. Myös he ovat tervetulleita Pesosen sukuseuran kesätapaamiseen.
Jäsenhankinta ja sukututkimus Pesosten esivanhemmista
Pesosen sukuseuran jäsenmäärä on toistaiseksi ollut varsin vähäinen. Koska tämä on omalta osaltaan johtanut siihen, että hallitus ei ole kyennyt järjestämään kovin paljon toimintaa, pyydän, että kaikki seuran jäsenet ryhtyvät jäsenhankintaan. Tämä voi tapahtua ottamalla yhteyttä omiin lähisukulaisiin ja kertomalla heille seuran olemassaolosta ja sen toiminnasta. Yhteyshenkilöinä ovat Reijo Pesonen, Tuija Pesonen ja Jouni Alavuotunki (yhteystiedot edellä tässä tiedotteessa). He huolehtivat halukkaiden kirjaamisesta sukuseuran jäseniksi..
Nyt on vireillä hanke 1400-1500 luvulle ulottuvasta tutkimuksesta koskien sukuseuran varhaisia esivanhempia. Arkistotutkimuksen hankkeessa tekee mikkeliläinen sukututkija Ari Kolehmainen. Tutkimus valmistunee vuoden 2019 aikana.
Tervetuloa Pesosen sukuseuran kesätapaamiseen,
Jouni Alavuotunki
seuran puheenjohtaja
Tulostettavan/tallennettavan version kutsusta ja ohjelmasta saat tästä linkistä.
Matkakertomus Pesosen sukuseuran järjestämästä matkasta Suomussalmen Matikkajärvelle
Pentti Alavuotunki kirjoitti ystävällisesti matkakertomuksen sukuseuramme viime kesänä järjestämästä matkasta Suomussalmen Matikkajärvelle. Alla kertomus, jota voit lukea skrollaamalla alaspäin. Vaihtoehtoisesti voit avata jutun uuteen ikkunaan oikean yläreunan kuvakkeesta. Voit myös halutessasi helposti tulostaa jutun kun ensin avaat sen uuteen ikkunaan.
Iso kiitos Pentille kiinnostavasta ja kattavasta matkakertomuksesta ja Anna-Liisa Alavuotungille jutun kuvista!
Matka Matikanjärvelle ja muuta ajankohtaista
Sukuseuramme rahastonhoitaja Tuija Pesonen on postittanut jäsenille jäsenmaksulaskun. Samassa kirjeessä jäsenet ovat saaneet myös tiedotteen matkasta Matikkalanjärvelle heinäkuussa 2016. Täältä voit lukea tiedotteen jossa tarkemmat tiedot sekä yhteystiedot lisätietoja ja ilmoittautumista varten. Mikäli et muuten ole syystä tai toisesta saanut postia, niin ilmoitathan asiasta. Yhteystiedot sekä yhteydenottolomake löytyvät täältä.
Terveisin sukuseuran sihteeri Jinna
Pesosen sukuseuran jäsenille ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2015
Vuosi 2015 alkaa kääntyä lopulleen. Kesällä järjestimme Kuusamo-opistolla sukutapaamisen, joka valitsi allekirjoittaneen seuran hallituksen puheenjohtajaksi kuluvalle toimikaudelle. Muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Reijo R. Pesosen (varapuheenjohtaja), Reijo W. Pesonen, Lauri Komulainen. Jinna Lehto (sihteeri) sekä varajäseniksi Pekka Pesonen ja Ali Pesonen. Rahastonhoitajana jatkaa edelleen Tuija Pesonen. Tilintarkastajaksi valittiin Esko Pesonen, varalla Terttu Pesonen-Säilä.
Tällä joukkueella pyrimme alkavalla toimikaudella luotsaamaan Pesosen sukuseuraa sekä taaksepäin että eteenpäin, tekemään suvun historiaa tutuksi seuran jäsenille sekä järjestämään erilaista toimintaa, joka tarjoaa tietoa, elämyksiä ja mieleenpainuvia yhdessäolon hetkiä.
Seuran hallitus kokoontui myöhäissyksyllä pohtimaan vuoden 2016 toimintaa. Kokouksessa päätettiin ryhtyä toteuttamaan seuran keskuudessa jo useampaan otteeseen esille nostettua ajatusta kesäretkestä Sotkamon Matikkajärvelle, missä sukumme kantaisä Olli Pesonen asui ennen Kuusamoon muuttamistaan.
Matikkajärven matka tultaneen toteuttamaan heinäkuun alkupuoliskolla 2015 sopivaksi katsottuna lauantaipäivänä Kuusamosta Kontiomäen kautta Matikkajärvelle. Sieltä Kuusamoon palataan Suomussalmen Raatteentien ja Juntusrannan kautta. Puheenjohtaja lupautui toimimaan matkan aikana oppaana ja kertomaan erityisesti Suomen talvisodan tapahtumista Suomussalmen Alassalmella, Raatteen tiellä ja Juntusrannan suunnassa, missä monet Kuusamon Pesoset osallistuivat Suomen historian kannalta ratkaiseviin taisteluihin 1939-40. Pekka Pesonen puolestaan lupautui hankkimaan Matikkajärveltä paikallisia tietäjiä kertomaan tämän sukumme historiaan liittyvän seutukunnan vaiheista. Matka suoritetaan linja-autolla. Ajomatkaa kertyy runsaat 500 km. Esityksiä muusta matkaohjelmasta - tietopuolisesta tai matkalaisten tunnelmaa muuten kohottavasta – otetaan mielihyvin vastaan. - Matkaohjelmaa hiotaan yksityiskohtaisemmin hallituksen seuraavassa kokouksessa tammikuussa 2016 ja tiedotetaan sen jälkeen seuran kotisivuilla.
Hallitus otti kokouksessaan kantaa myös sukututkija FM Ari Kolehmaisen tekemään esitykseen laatia selvitys Pesosen suvun varhaisemmasta historiasta 1500-1600 –luvuilla, siis ennen Sotkamon Matikkajärvelle asettumista. Tällainen selvitys tarjoaisi Kuusamon Pesosille mahdollisuuden saada tietoa sukuyhteyksistä Suomen muihin Pesosiin sekä valottaa suvun alkujuuria pari vuosisataa varhaisemmilta ajoilta kuin mihin nykytietämyksemme ulottuu. – Hallitus oli kiinnostunut sukututkija Kolehmaisen esityksestä ja toivoi hankkeen edistyvän. Jos näin käy, saamme varmaankin kuulla tuloksista seuraavassa sukutapaamisessa.
Olkaa siis kaikki Pesosen sukuseuran jäsenet kuulolla. Seuran kotisivuilla on viimeistään helmikuussa 2016 uutta asiaa sekä Matikkajärven –matkasta että suvun varhaishistoria –hankkeesta.
Näissä mietteissä toivotan kaikille Pesosille hyvää loppuvuotta ja - pimeyden painaessa päälle - seuraavien säkeiden myötä uskoa valon voittoon myös vuonna 2016.
Terveisin sukuseuran puheenjohtaja Jouni Alavuotunki
Päivän poika
Lapin maassa suuri suru,
syynä lienee synkkä kuru,
pimeyden kotikolo,
pinteessä siel´ poika polo.
Mutsi autuas on Maija,
Jooseppi lie hällä faija?
Päivän poika toisenlainen,
päästäntään vain kelpaa nainen.
Äiti sukset jalkaan sitoi,
Ääreen pohjan siitä litoi.
Korvet hiihti, tunturitkin,
viimein kurun pohjaa pitkin.
Siellä tuima tervan haju,
josta melkein karkas taju.
Nyt ei enää riitä laisto,
kertoi äidin varma vaisto.
Linjamentit esiin otti,
pelissä on koko potti.
Sielun autuus, valo mainen,
pois Turjan tervat pesi nainen.
Kirpos Ruotuksen näin valta,
sai päivä pimeyden alta.
Jo valon tietä poika kulkee,
maan kaiken piirihinsä sulkee.
Pesoset Koillissanomissa
Pesosten sukutapaaminen pidettiin menneenä viikonloppuna. Tapaamisessa saatiin jälleen paljon mielenkiintoista tietoa Pesosten vaiheista, sekä tavattiin tuttuja ja tutustuttiin uusiin Pesosiin ja muihin aiheesta kiinnostuneisiin. Tapaamisesta lisää myöhemmin.
Ennen tapaamista oli Kuusamon paikallislehdessä Koillissanomissa Jouni Alavuotungin, sukuseuramme jäsenen ja uuden puheenjohtajan, kirjoittama tarina Amerikan Pesosista. Juttu on julkaistu alunperin Koillissanomissa kahdessa osassa ke 1.7. ja to 2.7.2015. Kiitos Jouni jutusta ja kiitos että saimme jutun myös kotisivuillemme julkaistavaksi.
Sukutapaaminen 3.-5.7.2015 Kuusamo-opistolla
Sukutapaamisen ohjelma on nyt julkaistu ja ilmoittautuminen on avoinna! Ohjelma sekä muuta tietoa tapaamisesta löydät täältä sekä Kuusamo-opiston nettisivuilta. Ilmoittautuminen tapahtumaan joko Kuusamo-opiston nettilomakkeella, puhelimitse 050-444 1157 tai sähköpostilla opisto@kuusamo.fi. Lähetämme vielä lähiaikoina kutsun tapahtumaan sukuseuran jäsenille. Jos et ole saanut kutsua sähköpostitse tai kirjeenä, niin tarkistathan että ilmoittamasi yhteystiedot ovat ajan tasalla. Toivomme että välitätte kutsua eteenpäin! Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Lämpimästi tervetuloa koko sukuseuran hallituksen sekä suunnittelutoimikunnan puolesta!
Terveisin sukuseuran sihteeri Jinna
Hyvät Pesosen sukuseuran jäsenet ja ystävät!
Vuosi 2014 on kohta eletty, täällä Kuusamon korkeudella päivät ovat lyhyimmillään ja auringosta ei kovin paljon saa tähän aikaan nauttia. Onneksi pohjoisen luonto tarjoaa niin paljon virikkeitä ja mahdollisuuksia nauttia elämisestä, että jaksaa hyvin tämän kaamoksen ajan yli.
Sukuseuran toiminta tänä vuonna on ollut hiljaisempaa. Normaalia yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Mutta tulevalle vuodelle on sitten jo suunnitelmissa toimintaa enemmänkin. Sukuseuran hallitus ja työryhmän jäsenet ovat jo muutamia kertoja kokoontuneet ja valmistelleet tulevaa sukuseuran tapaamista ja tuon tapaamisen yhteydessä pidettävää sukuseuran kokousta. Tapaamisen valmistelut, aikataulu ja ohjelma on aikapitkälle lyöty lukkoon. Kokoonnumme työryhmänä vielä tammikuun puolenvälin tienoilla. Tuossa palaverissa sitten lyömme lopullisen ohjelman lukkoon. Uskon, että tapaamisesta tulee mielenkiintoinen viikonloppu.
Pesosten seuraava tapaaminen on, niin kuin sihteerimme Jinna Lehto tuossa aiemmin tiedotti, 3.-5.7.2015. Paikkana on Kuusamon Kansanopisto, jossa aikaisemmatkin tapaamiset on pidetty. Laittakaapa tämä viikonloppu kalenteriinne ja varatkaa tuo viikonloppu tätä tapahtumaa varten. Helmikuun alussa lähetämme tiedotteen, jossa tarkemmin tuosta tapaamisen teemasta, ohjelmasta ja aikatauluista.
Haluan lämpimästi kiittää omasta ja hallituksen puolesta teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uuttavuotta!
Reijo Reksa Pesonen
Seuran puheenjohtaja
Pesosten tapaaminen 3.-5.7.2015
Kuten puheenjohtajamme Reijo Reksa Pesonen aikaisemmin jo kertoikin seuramme nettisivuilla, on Pesosten seuraava tapaaminen suunnitteilla kesälle 2015. Ensimmäinen alustava suunnittelupalaveri on pidetty ja ajankohdaksi on valittu 3.-5.7.2015. Paikkana on Kuusamon Kansanopisto, jossa aikaisemmatkin tapaamiset on pidetty. Ohjelmaa ideoidaan ja suunnitellaan parhaillaan, ja otamme mielellämme vastaan kaikenlaisia ideoita ja toiveita. Postia voi laittaa näiden sivujen palautelomakkeen kautta tai suoraan hallituksen jäsenille. Tunnetko jonkun suvun jäsenen jolla on mielenkiintoisia tarinoita, tai jonkun joka vaikkapa on musikaalisesti lahjakas? Kaikenlaiset ideat ovat enemmän kuin tervetulleita, ja haluamme rohkaista kaikkia sukumme jäseniä osallistumaan tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Seuraava palaveri tullaan pitämään marraskuun lopulla, ja jos haluat mukaan suunnittelemaan tapaamista, niin ota yhteyttä tai kerro meille ideasi ja ehdotuksesi!
Lisää tietoa on luvassa vielä tämän vuoden puolella, joten kannattaa seurata sivujamme www.pesosensukuseura.fi. Otamme mielellämme vastaan myös juttuja, kuvia ja muuta sisältöä nettisivuillemme. Viestiä saa jakaa myös eteenpäin!
Terveisin sukuseuran sihteeri Jinna (sihteeri@pesosensukuseura.fi)
Tervehdys Kuusamosta kaikille Pesosen sukuseuran jäsenille ja sivuston lukijoille!
Vihdoinkin olemme saaneet viettää oikean kesän. Näilläkin Koillismaan seuduilla on helteitä riittänyt, uimavedet ovat lämpimiä ja ne jotka kalastelevat, kalaakin on saatu. Ei ihme, jos aikoinaan Pesosen suvun esivanhemmat siirtyivät tänne Kuusamoon, ehkäpä myös näiden asioiden ja kauniiden maisemien johdosta.
Pesosen sukuseura perustettiin reilut kaksi vuotta sitten. Silloin perustamiskokouksessa sovimme, että kolmen vuoden kuluttua järjestämme yhteisen kokoontumisen ja pidämme jälleen sukukokouksen.
Nyt on aika alkaa suunnitella ensi kesänä pidettävää kokousta ja tapaamista.
Siksipä olisi hyvä saada toivomuksia kokoontumisen ohjelmasta, vierailukohteista, ajankohdasta ja paikasta. Sukuseuran hallitus kokoontuu syksyn aikana ja sopii sitten asian, joten lähettäkääpä toivomuksia meille. Tulevan syksyn aikana, kun hallitus on kokoontunut, lähetämme tietoa kokoontumisesta enemmänkin.
Samoin huomioikaa sellainen asia joka koskee jäsenmaksua. Rahaston hoitajamme lähettää lähiaikoina teille jäsenmaksun jossa on samalla tämän kuluvan vuoden ja ensivuoden (siis 2014 ja 2015) jäsenmaksut samassa laskussa.
Toivotamme myös kaikki Pesosen sukuseuratoiminnasta kiinnostuneet täyttämään jäsenhakemus ja toimintaan mukaan.
Hyvää loppukesän jatkoa ja pidetään yhteyttä!
Terveisin Reijo Reksa Pesonen seuran puheenjohtaja
Tervehdys kaikille Pesosen sukuseuran jäsenille ja näillä kotisivuilla vierailijoille!
Yleinen käsitys on, että sukututkinnasta ja sukuseuratoiminnasta kiinnostuneet olisivat iäkkäitä henkilöitä. Nyt tämän reilun vuoden aikana, jonka Pesosen sukuseura on ollut olemassa, olen huomannut, että myös nuoret ovat kiinnostuneita sukujuuristaan. Useita nuoria on liittynyt seuramme jäseniksi ja mikä parasta, pitävät aktiivisesti yhteyttä myös keskenään ja näin rikastuttavat sukuseuratoimintaa. Siksi haluankin toivottaa kaikenikäiset, mutta erityisesti nuoret, sukuseuratoimintaan mukaan.
Pesosen sukuseuran perustamisesta on siis kulunut reilu vuosi. Uusia jäseniä on liittynyt seuraan mukaan. Seuran hallitus on pitänyt seuran perustamisen ja siihen liittyvien järjestelyjen jälkeen hiukan lepotaukoa. Nyt kuitenkin on päätetty tarttua toimeen. Ensimmäisenä asiana otamme tiedonvälityksen parantamisen työnalle, kehittämällä tätä kotisivustoa. Tähän kotisivuston kehittämiseen on lupautunut avustajaksi sihteerimme Jinna Lehto, joten kiitokset Jinnalle.
Toinen asia johon olemme tarttuneet, on Pesosen sukujuuriin perehtyminen. Se, mistä Pesoset ovat tulleet Kuusamoon ja miten ja minne he siinä vaiheessa ovat haarautuneet. Tätä asiaa on tutkinut ja sen tuntee seuramme jäsen Jouni Alavuotunki. Hän on myös lupautunut laittamaan mustaa valkoiselle näille sivuille, joten kiitokset kuulu myös Jounille. Lisäksi on henkilöitä jotka ovat lupautuneet kertomaan oman sukuhaaransa vaiheista näillä sivuilla. Tästä kotisivustosta haluamme kehittää keskustelevan sivuston. Sivuston johon on mahdollista antaa palautetta ja myös kirjoituksia kuvia jne. Joten rohkeasti vaan laittamaan palautetta tänne päin.
On vuodenvaihde käsillä. Alamme valmistautua vuoden suurimpaan juhlaa Jouluun ja sen jälkeen käymme uuteen vuoteen. Vaikka kulunut vuosi olisi ollut kuinka kiireinen tai vaikeakin, toivon, että voisimme rauhoittaa mielemme ja hiljentyä joulun sanoman äärelle. Ja se sanomahan kuuluu; teille on syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra! Jospa tämä sanoma saa muistuttaa meitä myös levosta, auttaisi levähtämään arjen keskellä ja turvallisin mielin käymään tulevan vuoden haasteisiin.
Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää Uutta vuotta toivottaen,
Pesosen sukuseuran puheenjohtaja Reijo Reksa Pesonen
Tervehdys ja hyvä alkaneen vuoden 2013 toivotus teille kaikille Pesosen sukuseuran jäsenille ja ystäville!
On kunniakasta saada olla kirjoittamassa ensimmäisenä ja ensimmäistä puheenjohtajan kirjoitusta virallisen, rekisteröidyn yhdistyksen, Pesosen sukuseura ry:n puheenjohtajana. Kiitos luottamuksesta teille kaikille, jotka olitte Kuusamo – Opistolla 7.7.2012 perustamassa sukuseuraa. Pesosen sukuseura ry rekisteröitiin Patentti- ja Rekisterihallituksessa virallisesti 17.12.2012.
Se, ettemme vielä ole informoineet sukuseuran asioista, johtuu siitä, että olemme odottaneet tuota yhdistyksen virallista rekisteröintiä. Nyt se siis on saatu ja tästä lähdemme jatkamaan. Seuran asioiden hoidosta on vastannut yhdistyksen hallitus, jonka työskentelystä haluan osoittaa lämpimän kiitoksen. Erityinen kiitos Ali Pesoselle ja sihteerillemme Jinna Lehdolle. Jinna on avannut seuran kotisivut, joilta löytyy sukuseuran säännöt, yhteystiedot, jäseneksi liittyminen ja toimintaan liittyvää tietoa. Sivut ovat siis vasta avattu ja niitä tullaan jatkossa täydentämään ja kehittämään edelleen. Sivujen kautta voi myös lähettää palautetta, joka onkin erittäin tervetullutta.
Alkanut vuosi 2013 tulee olemaan seuran toiminnan käynnistämisvuosi. Kuluvana vuonna tulemme varmaankin jo järjestämään yhteisen kokoontumisen tai retken. Samoin aktivoimme jäsenhankintaa ja muutenkin tulemme pitämään yhteyttä ja tiedottamaan enemmän. Tärkein ja paras tiedottamisen väline lienee juuri avatut kotisivut sekä sähköpostit.
On mielenkiintoista käydä tähän kuluvaan vuoteen. Kaikki me odotamme tältä vuodelta vähintään yhtä hyvää ja jopa parempaa ja onnellisempaa vuotta kuin kulunut vuosi oli. Uskon, että Pesosen sukuseurasta tulee toiminnaltaan aktiivinen ja runsasjäseninen sukuseura. Näenkin seuran toiminnan mahdollistavan aktiivisen yhteydenpidon ja kanssakäymisen keskenämme ja suvun keskinäisten yhteyksien vahvistumisen. Uskon myös että seuran aktiivisen toiminnan kautta löydämme myös uutta tietoa suvun elämän vaiheista ja historiasta.
Haluankin toivottaa kaikki Pesosten sukujuurista kiinnostuneet tervetulleeksi aktiiviseen sukuseuratoimintaan mukaan.
Hyvää ja onnellista alkanutta vuotta!
Toivottaa, loppiaisena 6.1.2013 Reijo R. Pesonen