Pesosen sukuseura ry:n säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pesosen sukuseura ry ja sen kotipaikka on Kuusamo. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.
2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Sukuseuran tarkoituksena on selvittää ensimmäisten Kuusamoon saapuneiden Pesosten ja heidän esivanhempiensa jälkeläisten vaiheita ja historiaa, vaalia niihin liittyviä perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan
• järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia
tilaisuuksia,
• suorittaa ja tukee suku- ja henkilöhistoriallista tutkimustoimintaa,
• kerää ja arkistoi sukua/sukuja koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa,
• harjoittaa seuran tarkoituksen toteuttamista edistävää julkaisutoimintaa, toteuttaa yhteistyötä sukututkimus-, kotiseutu-, kaupunki- ja kyläyhdistysten sekä muiden tarpeellisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa.
Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi ottaa vastaan testamentattua ja
lahjoitettua omaisuutta sekä avustuksia, perustaa sukututkimus- ja muita
rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.
Seura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn tai voiton tuottaminen jäsenilleen.
3 § Jäsenet
Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka puolison kautta on siihen liittynyt. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös muu sellainen henkilö, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta tai suvun jäsenten asuinpaikkojen kotiseutuhistoriasta. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai - jäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran sukukokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen sukuseurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut sitä tai ei enää täytä laissa taikka sukuseuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsen-
ryhmälle päättää varsinainen sukukokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunnia-
jäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6 § Hallitus
Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu varsinaisessa kokouksessa valitut
puheenjohtaja ja 4-6 muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Jäseniä valittaessa pyritään ottamaan huomioon eri sukuhaarojen tasapuolinen mukanaolo hallituksessa. Hallituksen toimikausi on varsinaisten sukukokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä voi perustaa tarpeellisia toimikuntia tai neuvoa-antavia elimiä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Seuran hallitus pitää sukuseuran jäsenluetteloa.
7 § Sukuseuran nimen kirjoittaminen
Seuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätökset tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomukset on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen varsinaista
sukukokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen sukukokousta hallitukselle.
9 § Sukuseuran kokoukset
Sukuseuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai sukukokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Seuran varsinainen sukukokous pidetään joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä päivänä huhti – syyskuun aikana. Ylimääräinen sukukokous pidetään, kun seuran sukukokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Seuran sukukokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Sukukokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Sukuseuran kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava sukuseuran kokoukset koolle viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.
11 § Varsinainen sukukokous
Seuran varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään varsinaisten sukukokousten väliseltä ajalta tilinpäätökset, vuosikertomukset ja toiminnantarkastajan lausunnot
6. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja
jäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi toimintakaudeksi
8. päätetään hallitukseen valittavien varsinaisten jäsenten
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja, muut jäsenet ja varajäsenet
10. valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö seuraavaksi toimintakaudeksi
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli sukuseuran jäsen haluaa saada jonkin asian sukukokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12 § Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista tai seuran purkamista koskevan asian esillä olosta.
Sukuseuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään seuran varat sen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Arkisto luovutetaan Kansallisarkistolle tai alueen
maakunta-arkistolle taikka muutoin tukemaan suku- ja henkilöhistoriallista tutkimustyötä.
13 § Yhdistyslain noudattaminen
Kaikessa muussa noudatetaan yhdistyslain voimassa olevia määräyksiä.