Juusonkartanon Pesosia

Juusonkartano sijaitsi Ouluntien varressa, lähellä neljäntien risteystä, Kuusamon keskustassa. Paikan osoite olisi nykyisin Ouluntaival 2. Rakennukset tuhoutuivat syksyllä 1944, kun saksalaiset polttivat lähtiessään Kuusamon kirkonkylän. 

Pihapiirissä ennen sotia oli 16 eri ikäistä rakennusta, joista ensimmäiset valmistuivat 1840-luvulla ja viimeiset 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Rakentamisen aloitti Josef (Juuso) Jaakopinpoika Kallunki (1820-), joka asui tilalla vaimonsa Sofian ja 11 lapsensa kanssa. Juuson ja Sofian vanhin tytär (1845-) oli kartanon elämää muistelleen Eino Kallungin isoäiti. 

Kuva Kuusamon keskustaa 1930-luvulla. Kinnusen valokuvaamon kuva-arkisto.

Kuva Kuusamon kirkonkylä pienoismallista 1930-luvulta. Pienosmalli nähtävissä Kuusamon Karhuntassun näyttelyssä. 

Kartanoa ympäröivät pellot ja talonväki sai elantonsa metsältä ja järvistä. Miehet kävivät ansiossa - Ville Pesonen urakoi hevosilla ympäri vuoden, Oskari Kallunki toimi apteekin renkinä ja teki myös kirvesmiestöitä.Ville Kallunki puolestaan oli sekatyömies. Kusti Lämsä kulki savotoissa ja oli kotona vain jouluna ja juhannuksena. Elämänmenoon uskonto toi väliin ongelmia kertoo Eino Kallunki muistellessaan kyhäläisten ja lestadiolaisten keskinäistä kilpailua. 

Perunannostokone keskellä Kuusamon kirkonkylää syyskuussa 1943. “Kuva on Oulun tien varresta läheltä neljän tienhaaraa. Pitkittäin tien vieressä oleva talo oli “Juuson kartano”, ja siitä Ouluun päin Määtän talo. “Juuson kartanon” Pesosen pojilla oli 1930-luvulla tiilentekourakka Osuuskaupalle, siitä kertomassa tiilikasa kuvan etualalla.” (Kalle Määtän kuva-arkisto). Värikuvassa Eino Kallunki (Reijo Pesosen kuva-arkisto).

JUUSONKARTANON ASUKKAITA